Pa-La Afrikan katolla

21.11.2019

Ensimmäisenä päivänä suuntasimme tutustumaan paikallisen vammaisten naisten järjestön EWDNA:an (Ethiopian Women with Disabilities National Association). EWDNA on Kynnys ry:n paikallinen yhteistyökumppani ja toiminut vuodesta 2002 alkaen. Sillä on 10 toimistoa eri puolilla maata, 11 työntekijää ja vuosittain Addis Abeban toimiston toiminta tavoittaa 650 vammaista naista. Kuulimme esityksen järjestön monipuolisesta toiminnasta, johon kuuluu niin hallinnollista vaikuttamista, koulutusta kuin yksittäisten naisten kanssa. Etiopian vammaisten naisten asemasta kertoo se, että ainoastaan Addis Abebassa heidän on mahdollista päästä kouluun.

Toiseksi matkapäiväksi jakauduimme kahteen ryhmään. Osa lähti harjoittelemaan etiopialaisen aterian valmistamista, kun taas toisen ryhmän ohjelmassa olivat odotetut vierailut Kapuan ja Kynnys ry:n yhteistyökumppani EWDNA:n tukemien vammaisten naisten koteihin sekä työpaikoille.

Liikenteessä oli bussin ikkunasta kiinnostavaa seurata afrikkalaisen suurkaupungin arkea: Paljon autoja, paljon ihmisiä, seassa jokunen aasi ja vuohi. Ensimmäistä vierailukohdetta lähestyessämme käännyimme yhä pienemmille kaduille. Asumukset olivat meidän silmiimme vaatimattomia. Aaltopeltiä, vinoja seiniä, epämääräisiä sähkövirityksiä. Pohdimme asukkaiden turvallisuutta, sanitaatiota, ylipäätään pärjäämistä.

Sisään koteihin astuessamme tunnelma oli tiivis. Kymmenen ventovierasta otettiin vastaan lämpimästi hymyillen, tervetulleeksi toivottaen.

Näiden naisten tarinat olivat karuja. Toinen heistä oli elänyt elämänsä alun orpokodissa ja sittemmin jäänyt hankalasti liikuntavammaisena kahden lapsensa yksinhuoltajaksi. Toinen eli kaukana suvustaan, yksin pienessä asunnossaan. Haasteet samanlaisia kummallakin; liikkumisen vaikeus, sosiaalinen eristäytyminen, niukka toimeentulo. Kumpikin naisista työllistää nyt itsensä EWDNA:n tukemana käsitöidensä myynnillä, mahdollistaen toimeentulonsa maassa, jossa yhteiskunnan tuki vammaisille on vähäinen.

Kysyimme naisilta, mitä he ovat EWDNA:lta saaneet. Samat asiat nousivat esille: itsetunnon vahvistusta, vertaistukea, tietoa omista oikeuksistaan. Rohkeutta puhua ihmisille ja puolustaa itseään, keinoja välttyä hyväksikäytöltä. Voimaannuttaminen ei näiden ihmisten kohdalla ole tyhjää sanahelinää!

Toinen ryhmä suuntasi etiopialaisen ruuan kokkauskurssille, Injera-leipää lisukkeineen. Opettajina ja ohjaajina oli mm. sokeita, kuuroja ja vammautuneita naisia. Se tapa miten he huolehtivat ja huomioivat toisena oli käsittämätöntä. Lisäksi heidän tehtävänään oli opettaa kymmenelle ulkomaalaiselle kokkausta hyvin vaatimattomilla välineillä.

Iloinen Kapua-tiimi Ras Dashenin huipulla. Ryhmä keräsi vuoden 2019 aikana yli 90 000 euroa hyväntekeväisyyteen.

Matkan aikana ryhmä pääsi opettelemaan paikallisen ruoan valmistusta vammaisten naisten johdolla.

Gondarin yliopistolla vammaiset saavat opiskella. Meistä tämä saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta Etiopiassa asia on vielä melko uusi.

Vaellusreitin varrella sijaitsevassa Ambikon kylässä kapua-retkikunta tutustui kouluun. Yhdessä kerätyn kolehdin avulla koulun opettaja sai hankittua oppilaille mm. uusia vihkoja.

Vierailu kuurojen naisten kodissa oli lämminhenkinen ja koskettava kokemus. EWDNA:n avulla nämä naiset ovat saaneet uutta toivoa elämäänsä.

Matkan aikana Kapua-tiimi pääsi myös tutustumaan Suomen suurlähetystöön Etiopiassa. Kaupan ja kehityksen vastuuvirkamies Arto Valjas kertoi kolmesta sektorista, joita Suomi tukee Etiopiassa; opetus, maaseudun sanitaatio ja vesihuolto sekä maaseudun kehitys ja maan rekisteröinnin kehittäminen. Hän muistutti samaan hengenvetoon rajusta kehitysyhteistyön leikkauksesta, jonka Suomen hallitus taannoin teki.

Perjantaina jätimme hyvästit Addis Abeballe ja lensimme Gondariin, jossa tutustuimme, kuinka inklusiivinen opetus toteutuu yliopistossa. Kynnys ry on tehnyt yli 10 vuotta yhteistyötä ECDD:n (Ethiopian Center for Disability and Development) kanssa etiopialaisissa yliopistoissa, ja Gondarin yliopiston hanke toteutettiin 2016-2018.

Mukanamme matkannut Kynns ry:n Veera Pensala korostaa kestävää tekemistä. ”Teemme yhden yliopiston kanssa yhteistyötä aina muutaman vuoden saattaaksemme asiat alkuun, mutta sen jälkeen yliopistot jatkavat työtä itse”, hän sanoi. ”Keskeistä on saada yliopiston johto sitoutumaan.”

Gondarin yliopistossa on huomioitu mm. esteettömyys. Suomen tasosta ollaan toki kaukana, mutta edistystä on tapahtunut. Ja edistystä on jo sekin, että vammaiset ovat päässeet yliopistoon ja opiskelevat siellä ei-vammaisten kanssa yhdessä. Näkymällä ja tekemällä vammaiset osoittavat, että he pystyvät mihin vaan – ja se on Etiopiassa uutta.

Matkan loppuosa käytetiin fyysisesti ja henkisesti vaativaan vuorivaellukseen, joka huipentui 4 550 metriä korkealle Ras Dashenille. Vaikka vaellukseen mahtui kolotusta ja kremppaa, onnettomuuksia ja epämääräisiä oloja, oli jokaisella varmasti itsensä ylittänyt olo: koko Kapua-tiimi huiputti Ras Dashenin! 

Partanen & Lamusuo kiittää kaikkia yhteistyöhön mukaan lähteneitä yrityksiä ja yhteisöjä sekä yksittäisiä ihmisiä, jotka lahjoituksellaan toivat toivoa Etiopiaan. Yhdessä voimme rakentaa paremman maailman!

Vaellusreitti Simien-vuoristossa oli vaihteleva ja täynnä huikeita maisemia.

Jaana ja Heikki Afrikan katolla, Ras Dashenin huipulla.

"Meillä jokaisella on mahdollisuus auttaa pienellä omalla panoksellamme tätä maailmaa eheytymään. Kukin omin keinoin ja omalla tyylillä. Onko niin, että oman mukavuusalueen ulkopuolella vasta todellinen kasvu alkaa?" Jaana Partanen, Kapua 2019 Etiopia -blogissa.

Lisää hyväntekeväisyyttä

< >

Jätä kommentti