Kuka omistaa rappukäytävän?

19.02.2018

Tilassa viivytään vain hetki, mutta sen vaikutus alkaa jo koskettuamme ovenkahvaan. Odotukset eivät kuitenkaan tämän kyseisen tilan suhteen ole usein kovin korkealla. Rappukäytävä toimii asuntojen eteisenä, jonka lattia naarmuuntuu hiekoitussepelistä ja seiniin ilmestyy rantuja muuttojen yhteydessä. Rakennusten rappukäytävät ovat puolijulkista tilaa, jota kukaan ei välttämättä tunne omakseen. Tai ainakin siitä huolehtiminen kuuluu aina jollekin muulle.

Minnanlantti, 2005, Kuopio. Kuva © Emmi Kinnunen

Minnanlantti, 2005, Kuopio. Kuva © Emmi Kinnunen

Minnanlantti, 2005, Kuopio. Kuva © Emmi Kinnunen

Taide voi muuttaa edellä mainitun ajatusmallin. Ihmiset ovat huolellisempia ja jopa suojelevaisia, onhan kyseessä heidän rappunsa ja tällöin myös heidän taideteoksensa. Lisäksi taide voi myös nostaa kiinteistön arvoa ja ennaltaehkäistä vandalismia. Eräs rappukäytään sijoitettu taideteos on jäänyt erityisesti mieleeni (kenties myös siksi, että se näkyy lasiulko-oven läpi muillekin, kuin talon asukkaille): As. Oy Kuopion Minnankantin Minnanlantti-teos täällä Kuopiossa. Teoksen hopeiset ja kultaiset yksityiskohdat luovat mielleyhtymiä jostakin arvokkaasta, jota täytyy varjella. Lisäksi teos muistuttaa asuinalueen historiasta ja tällä tavoin onnistuneesti vahvistaa rakennuksen identiteettiä. Voit käydä kurkkaamassa teosta Minna Canthin kadulla, tai nettisivuiltamme.

Pa-La-tiimi: Emmi Kinnunen, sisustusarkkitehti

Lue lisää