Empatiasuunnittelu vai sankariarkkitehtuuri?
"Onko empaattinen suunnittelu vastavoima sankariarkkitehtuurille, jossa ihmisen mittakaava unohtuu ja tilan käyttäjien tarpeet ovat toissijaisia näyttävyydelle? Tavallaan on, tavallaan ei. Empatia ja wow-kokemus eivät sulje toisiaan pois. Empaattisessa suunnittelussa keskiössä on ihminen, mutta empaattinen arkkitehtuuri voi olla todella komeaa, näyttävää ja wowta", taiteilija-arkkitehtipari Partanen & Lamusuo pohtii.
Arkkitehtuurilla voidaan vaikuttaa huomattavasti ihmisten päivittäiseen elämään ja siihen, millaiseksi kokemus arjesta muovautuu. Empaattisen suunnittelufilosofian avulla saavutetaan ratkaisuja, jotka tuovat hyvää ihmisten elämään. Empatian avulla arkkitehtuuri pysyy kontaktissa yhteiskuntaan ja yhteisöön.
”Arkkitehtuuri ja taide heijastavat yhteiskunnan arvomaailmaa. Suunnittelufilosofiamme kautta haastamme kovia arvoja. Empaattinen suunnittelu synnyttää tilan, joka on ihmiselle sopiva ja inhimillinen”, Lamusuo sanoo.
”Arkkitehti ja taiteilija ovat palveluammatteja: rakennuksia, tiloja ja taidetta suunnitellessa palvellaan toisia ihmisiä. Jotta toista ihmistä voi aidosti kuulla, tarvitaan halua ja kykyä asettua toisen asemaan. Hedelmällisen ihmisten välisen vuorovaikutuksen perusta on empatia, jonka avulla asiakkaan tarpeet ja tiedostamattomat toiveet voidaan yhdessä pukea sanoiksi, kokemuksiksi ja materiaksi”, jatkaa Partanen.
Kaarisairaalan EVOLUUTIO -julkisivutaideteos.
Avaran valoisa ja rauhallinen tila tyynnyttää sairaalan asiakkaita.
Mukava istuin odotustiloissa on on myös empatiaa.
Empatian avulla arkkitehtuuri pysyy kontaktissa yhteiskuntaan ja yhteisöön.
Näytteenottoaulan seinä ohjaa asiakkaat visuaalisesti ja käyttäjäystävällisesti paikalle.
Valoisat lasiseinin erotellut tilat tuovat rauhaa muutoin hektiseen sairaalaelämään.
Empaattinen suunnittelija eläytyy eri rooleihin
Partanen & Lamusuon suunnittelufilosofia on perustunut aina empatiaan ja eläytymiseen. Vuosikymmeniä jatkuneen yhteistyön kuluessa taiteilija-arkkitehtipari tunnisti olevansa empatiasuunnittelijoita.
”Suunnittelufilosofiamme on muotoutunut työn tekemisen kautta ja sen pukeminen sanoiksi on tapahtunut pikkuhiljaa. Jossain vaiheessa tunnistimme ja osasimme nimetä työskentelytavan empaattiseksi suunnitteluksi”, Lamusuo sanoo.
”Meille on tärkeää kuunnella ja ymmärtää asiakasta ja tehdä yhdessä toiveista ja unelmista totta. Haluamme jättää maailmaan empaattisen jalanjäljen ja tuottaa merkittäviä kokemuksia. Empaattinen jalanjälki tarkoittaa positiivista vaikutusta, jonka tasa-arvoinen, kestävä ja yhteisöllinen työskentely jättää maailmaan”, kertoo Partanen.
Partanen & Lamusuon suunnittelufilosofiasta ja -menetelmistä löytyy yhtymäkohtia metodinäyttelemisen kanssa. Metodinäyttelemisellä tarkoitetaan menetelmiä, joiden avulla näyttelijä eläytyy ja samaistuu roolihenkilöön. Roolihenkilöiden sijasta Partanen & Lamusuo eläytyvät tilan käyttäjien kokemusmaailmaan.
”Olemme ”metodisuunnittelijoita” eli asettaudumme erilaisiin rooleihin. Kuvittelemme itsemme suunnitteilla olevan kodin asukkaiksi, tilassa työskenteleviksi ihmisiksi tai tilaan saapuviksi asiakkaiksi. Ovatko tilat viihtyisät ja toiminnalliset? Tukeeko tila työn tekemisen tarpeita? Onko tilassa helppo orientoitua? Entä miltä tuntuu olla tilan siivooja tai omistaja? Pohdimme myös miltä tila tuntuu meistä omana itsenämme: haluamme viihtyä kaikissa suunnitelmissamme tiloissa”, Partanen & Lamusuo kuvailevat empaattista suunnittelufilosofiaa.
Näytteenotossa vaaleat pinnat ja verävä punainen kertovat tilan käyttötarkoituksesta rauhallisin keinoin.
Kaarisairaalan pääaulan rappuset toiseen kerrokseen.
Arkkitehti ja taiteilija ovat palveluammatteja: rakennuksia, tiloja ja taidetta suunnitellessa palvellaan toisia ihmisiä. Jotta toista ihmistä voi aidosti kuulla, tarvitaan halua ja kykyä asettua toisen asemaan. Hedelmällisen ihmisten välisen vuorovaikutuksen perusta on empatia, jonka avulla asiakkaan tarpeet ja tiedostamattomat toiveet voidaan yhdessä pukea sanoiksi, kokemuksiksi ja materiaksi.
Katso lisää
